Miten laskutat osaamisestasi, jos teet satunnaisia keikkahommia?
Miten voit saada korvauksen tekemästäsi työstä jos keikat ovat satunnaisia? Entä milloin kannattaa harkita kevytyrittäjyyttä tai yrittäjyyttä?
Usealla meistä on taitoja, josta muut ovat valmiita maksamaan. Lumityöt, siivous, muuttoapu, auton korjaus tai pihatyöt. Mikseipä voisi tehdä satunnaisia keikkoja silloin tällöin, ja ansaita omalla osaamisellaan vähän lisää rahaa?
Kun ensimmäiset keikat alkavat ja on aika kerätä palkkio, herää väistämättä kysymys: miten tästä voi saada korvauksen laillisesti ja miten verot hoidetaan oikein?
Vaihtoehtoja on useita, ja sopiva tapa riippuu pääasiassa siitä, kuinka säännöllistä toiminta on:
Yksittäisestä tai satunnaisesta työstä voi saada korvauksen ilman yritystä tai Y-tunnusta. Naapurin lumityöt, kertaluontoinen muuttoapu tai yksittäinen pihasiivous eivät automaattisesti edellytä yrityksen perustamista.
Raja kulkee siinä, onko kyse jatkuvasta liiketoiminnasta. Jos hankit asiakkaita säännöllisesti ja tavoittelet jatkuvaa tuloa, verottaja voi katsoa toiminnan elinkeinoksi — vaikka yritystä ei olisi.
Muista kuitenkin tämä: saamasi tulot ovat veronalaisia myös ilman yritystä. Yrityksen puuttuminen ei tee rahasta verovapaata.
Yksityishenkilönä saatu korvaus työnteosta ilmoitetaan verotuksessa ansiotulona. Ei ole alarajaa, jonka alle jäävät tulot olisivat automaattisesti verovapaita — 300 euroa muuttoavusta tai 150 euroa auton korjauksesta kuuluvat molemmat ilmoittaa verottajalle.
Yksittäiset keikat eivät yleensä johda suureen veroseuraamukseen, mutta ilmoittamatta jättäminen voi myöhemmin tulla kalliiksi. Jos keikkoja alkaa kertyä useita vuoden aikana, verottaja voi myös alkaa katsoa toimintaa elinkeinoksi.
Keikkatulojen ilmoittaminen tapahtuu vuosittaisen veroilmoituksen yhteydessä.
Verottaja lähettää esitäytetyn veroilmoituksen keväisin, yleensä maalis–huhtikuussa. Esitäytetyssä lomakkeessa näkyvät automaattisesti työnantajien, pankkien ja muiden tahojen ilmoittamat tulot. Yksityishenkilöltä saatu korvaus, kuten maksu lumitöistä tai muuttoavusta, ei kuitenkaan näy siellä automaattisesti, koska maksaja ei ole työnantaja eikä ole velvollinen tekemään siitä ilmoitusta.
Se tarkoittaa, että sinun täytyy lisätä tulot itse.
Käytännössä se tapahtuu näin:
Jos keikkatuloja on kertynyt useista lähteistä, ne voi ilmoittaa yhteissummana tai erikseen, molemmat tavat käyvät. Tarkka kirjanpito omista tuloista helpottaa ilmoittamista, joten kannattaa pitää edes yksinkertaista listaa tehdyistä keikoista ja saaduista maksuista.
Jos olet epävarma, miten jokin tulo luokitellaan, Verohallinnon puhelinneuvonta vastaa kysymyksiin maksutta.
Laskutuspalveluita on Suomessa useita, tunnettuja ovat esimerkiksi OP Kevytyrittäjä, Ukko.fi ja Holvi. Ne toimivat kaikki samalla periaatteella: palvelu laskuttaa asiakkaan puolestasi ja tilittää sinulle nettosumman sen jälkeen, kun lasku on maksettu.
Palvelut ottavat yleensä provision laskutussummasta — tyypillisesti 4–7 prosenttia. Jos laskutat 500 euroa, palvelu pidättää provision, hoitaa ennakonpidätyksen ja tilittää lopun sinulle. Sinulle jäävä summa riippuu omasta ennakonpidätysprosentistasi, jonka voit tarkistaa tai muuttaa OmaVero-palvelussa.
Laskutuspalvelua käyttävä ei ole työsuhteessa palveluun eikä asiakkaaseen. Tapaturmavakuutus ei kuulu automaattisesti pakettiin, joten se kannattaa tarkistaa palvelukohtaisesti.
Toiminimen perustaminen tapahtuu ilmoittamalla se YTJ-palvelussa sähköisesti. Perustamisilmoitus maksaa 70 euroa sähköisesti — kaupparekisteriin rekisteröityminen erikseen maksaa 75 euroa, mutta useimmille toiminimiyrittäjille kaupparekisteriin liittyminen ei ole pakollista. Y-tunnus tulee käytännössä heti.
YEL-vakuutus on pakollinen, kun vuosittainen työtulo ylittää alarajan. Työtulon alaraja vuonna 2026 on 9 423,09 euroa. Sen alle jäävillä tuloilla YEL-vakuutus ei ole pakollinen.
Toiminimellä voi vähentää verotuksessa kaikki toimintaan liittyvät kulut, kuten:
Toiminimen suurin haittapuoli on henkilökohtainen vastuu yrityksen veloista.
Osakeyhtiön perustaminen maksaa 300 euroa ohjatussa sähköisessä perustamisessa 1.1.2026 alkaen. Yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole vähimmäisosakepääomaa — yhtiön voi perustaa nollan euron osakepääomalla.
Osakeyhtiön tärkein ero toiminimeen on vastuun rajautuminen. Toiminimellä yrittäjä vastaa yrityksen veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan. Osakeyhtiössä vastuu rajoittuu lähtökohtaisesti sijoitettuun pääomaan.
Osakeyhtiö on hallinnollisesti raskaampi kuin toiminimi. Se edellyttää kirjanpitäjää, vuosittaista tilinpäätöstä ja yhtiökokousta. Osakeyhtiö alkaa olla verotuksellisesti kannattavampi noin 50 000–60 000 euron vuosituloista ylöspäin, koska toiminimessä kaikki voitto verotetaan ansiotulona progressiivisesti, kun taas osakeyhtiö maksaa ensin vain 20 prosenttia yhteisöveroa voitostaan.
Satunnaisista keikoista ei tarvitse perustaa yritystä, mutta tulot pitää silti ilmoittaa verottajalle.
Kun keikkoja alkaa tulla säännöllisesti, laskutuspalvelu on helpoin tapa hoitaa laskutus ja verot oikein ilman omaa yritystä. Jos toiminnasta tulee jatkuvaa ja asiakkaita on vakituisesti, toiminimi on luontevin seuraava askel. Osakeyhtiö kannattaa harkita vasta sitten, kun toiminta kasvaa selvästi — esimerkiksi kun palkkaat muita tai hankit merkittävää kalustoa.